Einsteinin-Rosenin siltojen käyttö tähtienvälisessä matkailussa on vasta teoreettisella tasolla, mutta teoriassa noita madonreikiä voitaisiin käyttää myös vihamielisten planeettojen hallintaan

Kimmo Huosionmaa B.Sc.,BBA


Kuvituskuvaa


Taas on tulossa uusi versio elokuvasta "Alien", ja sen nimeksi tulee "Alien Covenant." Sana "Covenant" merkitsee muuten englanniksi sitoumusta tai sopimusta. Oikeastaan sanakirjan mukaan sillä on useita eri merkityksiä, joten tässä sitten viittaan elokuvaan sen englanninkielisellä nimellä. Tuossa elokuvassa sitten esitellään joukko uusia erikoisefektejä, joiden toteutus varmasti vaatii todella paljon tietotaitoa. Tässä sitten pohditaan noiden erikoisefektien yhteyttä siihen, mitä kutsumme nimellä "futurologia", eli tulevaisuuden teknisen sekä sosiaalisen kehityksen analysoimiseksi sekä uusien keksintöjen kautta yhteiskuntaan kohdistuvien vaikutusten ennakoimiseksi kehitetty tiede .


Noissa elokuvissa on muuten muutamia loistavia floppeja, kuten se että vaikka ihmiset tietävät alienin tarttuvan isäntäänsä iskemällä sikiön tuovan olion ihmisen tai muun uhrin kasvoille, niin missään vaiheessa noille miehille tai naisille ei olla jaettu mitään turvaverkkoja, joilla he sitten suojaisivat kasvonsa tuota oliota vastaan. Ja näin ei sitten sikiötä voisi siirtää uhrin kurkkuun sekä sitä kautta heidän vatsaansa. Tällaiset pienet virheet varmaan naurattavat joitain ihmisiä, joiden mielestä on mukavaa etsiä erilaisia floppeja elokuvista, joita markkinoidaan suurella rahalla kaikelle kansalle.


Kun mietitään esimerkiksi elokuvan TV-trailerissa näytetystä valtavasta skorpionin pyrstöä muistuttavasta telakointiasemasta, niin jos tätä rakennelmaa mietitään siltä kannalta, että joskus tulevaisuudessa ihmiskunta ehkä matkustaa tähtiin ja perustaa sinne tukikohdan, niin tietenkin tuollaisessa tukikohdassa pitää ottaa huomioon sellainen asia, että esimerkiksi avaruusalus voisi levittää sinne tappavia viruksia tai bakteereja, joten siksi se pitää ensin ottaa ikään kuin roikkumaan ilmaan. Samoin jos aluksen toiminta perustuu siihen, että siitä itsestään tehdään sähkömagneettinen "musta aukko", niin silloin tietenkin tuo sähkövoiman siirtämiseen käytettävän järjestelmän pitäisi olla sen verran järeää tekoa, että se kestää energian pumppaamiseen alukseen, jonka massa kasvatetaan tuolloin riittävän suureksi singulaarin aikaansaamiseksi.


Kun kappaleen massa kasvaa tarpeeksi, niin silloin se ikään kuin putoaa pois meidän tuntemastamme 3-ulotteisesta universumista neljänteen ulottuvuuteen, jolloin se voisi matkustaa valtavan pitkiä matkoja "madonreikien" eli Einstein-Rosenin siltojen avulla. Ja vaikka matka madonreiän kautta tähdeltä toiselle ei onnistuisikaan, niin silti aluksen massan kasvattaminen olisi markan kannalta edullista, koska mitä painavampi alus on, niin sitä hitaammin aika sen sisällä kulkee. Syy miksi emme kuitenkaan ole oikeasti koskaan kokeilleet tuota mustaan aukkoon sekä singulariteettiin perustuvaa matkailua on se, että jos onnistumme luomaan tarvittavan energian, jotta voisi syntyä tuo keinotekoinen musta aukko, niin silloin saattaisi käydä niin, että emme ehkä sitten pääsisikään takaisin Maahan. Jotta tuo mielikuvituksellinen matka voisi onnistua odotusten mukaisesti, niin silloin tietenkin meidän pitäisi luoda sama energiamäärä tuolla kaukana, jotta alus voisi palata maan pinnalle.


Tähän liittyy sellainen ongelma, että jos lähdemme siitä, että tuollainen madonreikä voisi muodostua, niin meidän täytyy myöntää sellainen mahdollisuus, että emme ehkä voisi kuitenkaan kontrolloida madonreikiä mitenkään. Koko teoria matkailusta avaruuden madonreiän kautta perustuu siihen ajatukseen, että kaksi mustaa aukkoa laitetaan värähtelemään samalla taajuudella, jolloin ne voisivat muodostaa tuon kuuluisan Einsteinin-Rosenin sillan universumin läpi. Eli tuolloin luodaan sähkömagneettinen singulaari, joka laitetaan värähtelemään samalla taajuudella kuin joku taivaalla oleva tunnettu musta aukko. Ja jos tuo teoria on totta, niin silloin nuo mustat aukot muodostavat sillan toistensa väliin, jota pitkin alus voisi matkata toisella tähdelle. Mutta todellisuudessa maailmankaikkeudessa voi olla miljoonia mustia aukkoja, jotka värähtelevät samoilla taajuuksilla, ja tuolloin voi käydä niin ikävästi, että alus joutuu väärän mustan aukon läheisyyteen. Ja tuolloin sitten voi käydä niin, että alus putoaa vaikka tulikuumaan tähteen.


Madonreikä itsessään on tietenkin olemassa oleva ilmiö, mutta se että voidaanko koskaan luoda tarpeeksi tehoa siihen, että tuollainen ihmisen luoma tunneli läpi maailmankaikkeuden siinä mittakaavassa, että avaruusalus voisi sen läpi matkata on puhtaasti spekulaatiota. Kuitenkin kaikkialla avaruudessa on madonreikiä, jotka ovat pienempiä kuin kvarkit, mutta kuitenkin niiden pituus voi olla niin suuri, että ne ulottuvat vaikka toiselle puolen tunnettua maailmankaikkeutta jolloin ne ovat miljoonia valovuosia pitkiä. Tuohon matkustustapaan liittyy sitten yksi perustavanlaatuinen ongelma. Nimittäin jos tuollainen sähkömagneettinen musta aukko jää ikää kuin auki planeetan kaasukehään, niin se saattaa imeä sen kaasukehän lävitseen, jolloin koko planeetta on vaarassa menettää kaasukehän, koska tuollainen musta aukko voi muuttua sellaiseksi, että se ikään kuin alkaa ruokkia itseään tuon painovoimakeskipisteen ympärillä olevassa siirtymäkiekossa tapahtuvan ydinreaktion avulla. Eli tuollainen sähkömagneettinen musta aukko ei muuten kuin syntytapansa perusteella poikkea luonnollisista mustista aukoista.


Sähkömagneettinen musta aukko synnytetään esimerkiksi pumppaamalla lasereilla tai elektronitykeillä johonkin kappaleeseen, jonka painovoima nostetaan silloin sille tasolle, että valokaan ei pääse sen pinnalta karkuun. Ja kätevin tapa tietenkin on pumpata tuohon kappaleeseen elektroneja, jotka saavat kappaleen painon nousemaan erittäin suureksi, mutta tietenkin tuon keinotekoisen mustan aukon muodostumiseen kuluu oma aikansa, ja siksi meidän pitää sitten vielä kehittää tehokkaampia tapoja tuottaa sähköä kuin nykyään. Eli tätä laitetta tuskin tullaan rakentamaan ennen kuin ihmiskunta saa käyttöönsä tehokkaan fuusioreaktorin. Ja sitä tuskin koskaan rakennetaan muualle kuin jonnekin Saturnuksen taakse, jotta se ei sitten vetäise maan ilmakehää lävitseen.


Tilanne milloin tuollainen musta aukko sitten riistäytyisi hallinnasta voisi olla edessä silloin, kun singulaari alkaa puristaa ympäröivää materiaalia kasaan aiheuttaen sitten spontaanin ydinfuusion, missä happi ja typpi-atomit alkavat yhtyä vapauttaen valtavasti energiaa. Samoin jos tuon kuvitteellisen madonreiän läpi saapuu avaruusalus valon nopeudella, niin silloin voi käydä niin, että planeetan kaasukehässä alkaa tapahtua ydinfuusio, joka sitten polttaa planeetan pinnan tulikuumaksi, ja jos alus törmää lisäksi palneetan pintaan, niin se hajoaa välittömästi ionipilveksi. Kun pohditaan sitä, millaisia aluksia tuolloin tulevaisuudessa ehkä tullaan käyttämään, niin yksi mahdollisuus olisi tietenkin sellainen, että aluksen pinnalle valmistetaan eräänlaisesta nanoteknologian avulla valmistetusta silikonipohjaisesta yhdisteestä koostuva kerros, jossa tuohon materiaaliin on liitetty rauta-atomeja.


Kyseinen materiaali reagoi silloin magneettikenttään, jolloin sen muotoa voidaan muutella tarpeen mukaan, ja silloin voisi ihmisen käytössä olla aluksia, jotka muuttavat muotoaan, kuten joissain SciFi-elokuvissa tapahtuu. Tuollaisia lentolaitteita, joiden pinta muuttaa tarvittaessa muotoaan ilmeisesti kehitetään tällä hetkellä jossain AREA-51:n kaltaisessa huippusalaisessa laitoksessa, ja jos sellainen lentokone, joka on päällystetty muodoltaan mukautuvalla polymeerilla voidaan joskus toteuttaa, niin silloin tuota laitetta voidaan pitää uutena ilmailun vallankumouksena.


Kuitenkin jos palataan taas noihin interstellarisiin matkoihin, niin kun tuollaisen matkan jälkeen avaruusalus laskeutuu planeetan pinnalle, niin sen runkoon on varastoitunut valtavasti energiaa, joka sitten tietenkin pitää purkaa johonkin, koska jos tuollainen valtavan voimakkaalla sähkövarauksella varustettu laite laskeutuu jonkun kappaleen pinnalle, niin se purkaa varauksen tuohon kappaleeseen, mikä voi sitten aiheuttaa räjähdyksen sekä totaalisen tuhon. Samoin jos tuollainen alus sitten lähestyy planeettaa hiukan liian kovalla nopeudella, niin silloin käy niin, että koko planeetta tuhoutuu tuon kappaleen aiheuttaman iskuenergian johdosta. Sama koskee myös singulariteettia, eli jos tuota madonreikää pitkin lähetetään kappale, niin saattaa olla niin, että se ilmaantuu toisesta mustasta aukosta valon nopeudella, jolloin kokonainen planeetta voi tuhoutua. Jos esimerkiksi humanoidi olisi oikeasti olemassa, niin se saattaisi ehkä esittää ajatuksia siitä, että lajien välille voidaan valmistaa tuollainen madonreikä.


Mutta tuon saman kuljettimen avulla voidaan planeettaa hallita hyvin tehokkaasti. Eli jossain skenaarioissa missä käsitellään vieraan älyn sekä ihmisen välisiä suhteita, on esitetty, että alien saattaisi hallita valloittamiaan alueita tällaisen laitteiston avulla. Tuossa maailmanlopun hypoteesissa humanoidit pelottelevat ihmisiä sillä, että he laittaisivat vaikka kiviä tulemaan tuollaisen singulaarin läpi, jolloin iskuenergia tuhoaa koko planeetan. Tämä on se syy, miksi esimerkiksi "Stargatea" ei oikeasti kannata ryhtyä rakentamaan, ennen kuin ihmiskunta on varmistunut siitä, että sen toisessa olevilla mielikuvituksen luomilla. olioilla on myös meitä ihmisiä kohtaan kohtaan hyvä tahto. Näet jos tuon singulaarin läpi syöksyy esimerkiksi tiiliskiven kokoinen kappale lähes valonnopeudella, niin silloin seuraukset olisivat varmasti kammottavia.  

https://marxjatalous.blogspot.fi/
Luotu Webnodella
Luo kotisivut ilmaiseksi! Tämä verkkosivu on luotu Webnodella. Luo oma verkkosivusi ilmaiseksi tänään! Aloita